Huoli kaverista

Meillä asuu labradorinnoutaja Helmi. Hän (kyllä koira = hän) on lähes yhdeksänvuotias ja eilen hän kävi lääkärissä. Helmi on ollut allerginen, emme tiedä mille. Oireina on ollut korvatulehdukset, silmätulehdukset ja ihotulehdukset. Hän on syönyt erikoisruokaa ja lääkkeitä lähes kahdeksan vuotta, viimeisen parin vuoden ajan on ollut jatkuva kortisonilääkitys. Kortisonit loppuivat 4 päivää sitten, jolloin soitin lääkärille ajanvarausta varten. Aikoja ei ollut, joten menimme lauantaipäivystyksellä hakemaan hoitoa.

Tilanne on huono. Helmin lihakset ovat surkastuneet erityisesti pään ja takaraajojen alueelta voimakkaasti, tämä on kortisonilääkityksen edistämää ja ikääntymisen mukana tuomaa. Helmillä oli korvatulehdus, paha ihotulehdus ja bonuksena virtsatientulehdus (joka todennäköisesti on aiheuttanut muutamat sisäänpissausepisodit). Helmin munuaisarvot ovat alhaiset ja maksa-arvot korkeat. Toinen maksa-arvo on off charts. Helmi sai antibiootteja ja kortisoneja sekä korvatippoja. Lisäksi meidän täytyy vielä käydä ultrauttamassa Helmin maksa.

Valmistautuminen perheen pienenemiseen on aloitettu henkisellä tasolla ja pala nousee kurkkuun ja kyyneleet silmiin aina kun ajattelen asiaa. Helmi on kuitenkin ikänsä puolesta jo elämänsä ehtoo puolella ja on viimeisen vuoden aikana vanhentunut silmissä. Hän on ollut rakastettu, vaikka onkin lasten syntymän jälkeen saanut vähemmän huomiota kuin ensimmäisinä elinvuosinaan, kun oli meidän ”vauvamme”.