Nousin tänä aamuna väärällä jalalla sängystä. Olen kiukkuinen kuin ampiainen. Mies jäi sänkyyn vielä nukkumaan, kun minä lähdin järjestelemään lapsille aamupalaa ja toimimaan erotuomarina aamutaistelussa. Kiukutti. Herään joka aamu ennen miestäni, yleensä myös arkiaamuina, vaikka minun ei tarvitse (tai en saa) lähteä töihin. Vien lapset päiväkotiin joka aamu (yleensä myös sairaana, vain oksennus- ja migreeni-/päänsärkyaamuina saan jäädä sänkyyn). Minulle tuo järjestely on ollut ihan fine, mutta nukkuisin toki myös mielelläni pitkään edes joskus.
Tänä aamuna olisin mielelläni nukkunut, väsytti ja olin yöllä heräillyt selkä- ja päänsärkyyn, joista ihme kyllä päänsärky oli aamuun mennessä kadonnut, nousin silti ylös ihan karmean ****ksen kanssa. Esikoista tultiin hakemaan ulos melkein aamiaispöydästä, minä olin vielä yöpaidassani, kello oli vaille puoli kymmenen. Esikoisen pukeutumisesta ei meinannut tulla mitään ja hän sain kiukkuraivarit kuravaatteista ja istui jäähyllä. Ennen kymmentä olin saanut puettua myös kuopuksen ja itseni ja seistä tönötimme parituntia sateessa. Lapset kinasivat keskenään, esikoinen oli vähän tööt ja istui pääosan ajasta keinussa leikkimättä kenenkään kanssa. Vasta kun kahdella kaverilla menivät sukset totaalisen ristiin ja toinen tuli keinuun mököttämään, esikoinen siirtyi hiekkalaatikolle löllöä tekemään. Olisi voinut jättää tekemättä, kuravaatteet olivat ihan kurassa (daaaaaa-a).
Lounaasta ei meinannut lasten kanssa tulla mitään (nuudeleita ja broileria) ja mulla meni hermot. Esikoisen sain syömään syöttämällä ja muistutin jätskijälkiruuasta. Kuopus ei syönyt silti ja pistin hänet päiväunille. Päiväunien aikana Esikoinen kävi pyöräilemässä mummin ja vaarin kanssa, minä mökötin kotona ja kävin suihkussa iltapäivää varten.
Omien vaatteiden valinnasta ei meinannut tulla mitään. Mikään ei ollut hyvä ja päädyin viimein sellaiseen puoli hyvään vaihtoehtoon. Mitään en ole saanut tänään tehdä rauhassa, vaan kaikkeen on tullut keskeytys (tuntuu siltä että) kymmenen sekunnin välein alkaen sanalla: ”Äiitiii….” Pingggggg (pinnan katkeamisen ääni). Kaikki on vain ylikorostunutta, kun on valmiiksi huonotuulinen ja väsynyt. Lisäksi iltapäivällä sain päänsäryn taas kuumottamaan takaraivolleni.
Päivällisen söimme Mäkkärissä ja siitä jatkoimme sisareni miehen syntymäpäiville herkuttelemaan kakkua jälkkäriksi. Söin oikein hyvällä ruokahalulla, mutta kahvin sijaan sentään valitsin vihreää teetä. Haha. Autossa hermot olivat palaa viimeistä kertaa, kun lapset pelleilivät. Kuopus meinasi juosta siskon talon edestä auton alle, kun hänen tekemänsä kortti tarttui tuulen matkaan ja hän oli lähteä juoksemaan sen perään. Itku tuli meille molemmille, niin paljon me säikähdettiin. Sen jälkeen ei tarvinnut enää menettää hermoja. Unohdin ehkä olla huonolla tuulella.
Päänsärky on taas palannut ja väsyttää. Onneksi huomenna on maanantai.
Projekti: Minä. 